Vihreät sydämet

Meillehän on tuttua, että luonnossa liikkuminen rauhoittaa, vähentää stressiä ja saa ajatukset iloisemmiksi. Luontoilun terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti. Jo viiden minuutin luonnnossa olon jälkeen mieliala kohenee ja 15 minuutin kohdalla elinvoimaisuus lisääntyy ja verenpaine laskee. 

Nyt kuitenkin on niin, että maailma kaupungistuu hyvää vauhtia ja samalla terveysongelmat muuttuvat. WHO uskoo erityisesti masennuksen kasvavan. Kaupungeissa, ainakaan suurissa, luonto kun ei ole niin läsnä, kuin maaseudulla. Jotta myös kaupunkialueella asuvat pääsisivät käsiksi luonnon terveysvaikutuksiin, heidän olisi hyvä ottaa puistot, rannat ja lenkkipolut viikko-ohjelmaansa tai vierailla säännöllisesti läheisillä luontokohteilla.

Ei pelkästään se, että toimistotyöläisen verenpaine laskee, kun hän käy syömässä lounaansa puistossa tai istuskelee suihkulähteen äärellä, vaan luonnonympäristöt kaupungeissa myös lisäävät yhteisöllisyyttä. Ne kehoittavat pysähtymään ja luovat ilmapiirin kevyeksi vaikka jutustelulle.

 Yhteisöllisyys taas ehkäisee yksinäisyyttä ja siitä juontuvia ongelmia, kuten masennusta.

Tästä syystä kaupunkisuunnittelussa ei ainoastaan suunnitella kaupunkilaisille pääsyä viherkohteiden äärelle, vaan luodaan ihmisille vuorovaikutuspaikkoja.

Eli juuri nämä ulkosalit, lähiliikuntapaikat ja piknikpuistot eivät ainoastaan lisää hyvinvointia
tuomalla luontoa kaupunkiympäristöön, vaan ne luovat yhteisöllisiä paikkoja, joissa asukkaat kokea yhteyttä sekä luontoon että ympäröivään yhteisöön. 

Asukkaiden oma kasvimaa keskellä Vancouveria.